Tekeekö tekoälyn käyttö kyberturvallisuudessa maailmaa turvallisemmaksi?

Kun tekoäly on yleistymässä yhteiskunnassamme, se on saamassa jalansijaa myös kyberturvallisuussektorilla – hyvässä ja pahassa. Kun hyödynnämme uusimpia tekoälyllä varustettuja työkaluja kyberturvallisuutemme vahvistamiseen, myös kyberrikolliset käyttää samoja tekniikoita keksiäkseen kehittyneempiä hyökkäyksiä ja murtautuakseen meidän kauttamme puolustukset.

Joten jäämme miettimään, tekeekö tekoäly maailmasta turvallisempaa ja kuka hyötyy siitä eniten, hyvät vai pahat.

Mikä on tekoäly?

Tekoäly on tietojenkäsittelytieteen ala, joka keskittyy luomaan ohjelmistoja, jotka voivat jäljitellä tai parantaa ihmismielen kykyjä ratkaista monimutkaisia ​​haasteita. Jotkut näistä sisältävät kyvyn ajatella rationaalisesti, oppia uutta tietoa, tunnistaa ja ratkaista ongelmia sekä oppia aiemmista kokemuksista.

Tekoälyn kolme kriittistä teknologiaa ovat koneoppiminen (koneen kyky oppia ja parantaa suorituskykyään), syväoppiminen (osajoukko koneoppiminen, joka liittyy ihmismielen simulointiin) ja luonnollisen kielen käsittely (koneen kyky ymmärtää ihmiskieltä ja puhe).

Tekoälypohjaiset ohjelmistot ja järjestelmät pystyvät analysoimaan tietoja ja ryhtymään toimiin itsenäisesti ilman ihmistoimia. Joitakin jokapäiväisiä esimerkkejä tekoälypohjaisista sovelluksista ovat edistyneet hakukoneet, suositusalgoritmit ja digitaaliset avustajat, chatbotit, automaattinen korjaus ja jopa tekoälyn taidegeneraattorit – jos pidät digitaalisesta taiteesta, sinun kannattaa harkita tietokoneella luodun taiteen luominen tekoälyllä.

Mitä rooleja tekoäly näyttelee kyberturvallisuudessa?

Tekoäly nousi äskettäin kyberturvallisuusalan valokeilaan. Se alkoi älykkäänä agenttina, joka etsi haittaohjelmia ja muita poikkeavuuksia turvajärjestelmistä, mutta laajensi myöhemmin arsenaaliaan vastatakseen monimutkaisempiin tietoturvahaasteisiin.

Tekoäly voi tunnistaa uudet haittaohjelmakannat, havaita lukemattomilla koodiriveillä kätketyt heikot linkit ja ennustaa tietoverkkorikollisuuden ennen kuin se tapahtuu (ehkä jopa kyberhyökkäykset avaruudessa).

Nämä ovat tekoälyn merkittävimmät roolit kyberturvallisuuden vahvistamisessa.

Automatisoitu Asset Discovery

Koska IT-varat ovat kyberrikollisten pääkohde, on erittäin tärkeää saada ajan tasalla olevaa tietoa kaikista laitteistoista, ohjelmistoista ja pilvipohjaisista resursseista, kuten tiedoista.

Koska asiat muuttuvat jatkuvasti organisaation verkossa, kuten uusia laitteita lisätään ja poistetaan jatkuvasti, omaisuuden löytämisestä voi tulla vakava haaste IT-johtajille. Tässä AI tulee peliin. Automatisoimalla omaisuuden löytämisen tekoäly tekee koko prosessista tehokkaamman ja vähemmän altis inhimillisille virheille. Tekoäly vahvistaa myös organisaation kyberturvallisuutta etsimällä haavoittuvuuksia sekä infrastruktuurista että järjestelmistä, kuten vanhentuneita ohjelmistoja, tietovuotoja ja haavoittuvia sovelluksia.

Verkon valvonta ja hallinta

Verkkovalvonnan tarkoituksena on tarjota relevanttia reaaliaikaista tietoa (esim. kaistanleveyden käyttö ja käyttöaika), jotka ilmoittavat verkonvalvojille, onko verkko käynnissä optimaalisesti. Tekoälyn avulla verkonvalvontajärjestelmä voi hyötyä automaatiosta, mikä yksinkertaistaa ja nopeuttaa valvonta- ja ylläpitoprosessia.

Tekoäly voi valvoa verkkoa pysähtymättä ja varoittaa järjestelmänvalvojia välittömästi kaikista vakavista tapahtumista ongelmat, jotka on ratkaistava samalla kun vältetään vääriä hälytyksiä (tosin AI: t ovat alttiita väärille positiiviset). Lisäksi tekoäly voi priorisoida ongelmat, joten järjestelmänvalvojat tietävät, mitkä niistä vaativat välitöntä huomiota.

Kyberhyökkäysten ennustaminen ja ennaltaehkäisy

Ennakoivaa tekoälyä käyttämällä järjestelmänvalvojat voivat saada hälytyksiä organisaation ohjelmiston nollapäivän haavoittuvuuksista ennen onnistuneen kyberhyökkäyksen tapahtumista ja korjaamattomien vahinkojen tekemistä. Ilman sitä kyberrikolliset voisivat kohdistaa näihin heikkouksiin käynnistämällä niin sanottuja nollapäivähyökkäyksiä käyttämällä nollapäivän hyökkäyksiä, jotka ovat jopa tuntemattomia ohjelmistotoimittajille itselleen.

Tekoälyä voidaan myös hyödyntää kyberuhkien ja epäilyttävän kybertoiminnan havaitsemiseen. Vakioturvajärjestelmät eivät pysty pysymään uusien, kehittyneempien haittaohjelmien mukana ennennäkemättömällä vauhdilla. Tekoälyn ja sen kehittyneiden algoritmien avulla se voi kuitenkin tunnistaa kuvioita ja löytää haittaohjelmat ja havaita pienimmätkin merkit haittaohjelma- tai kiristysohjelmahyökkäyksistä ennen kuin ne tunkeutuvat IT: hen järjestelmä.

Jos luulet, että yrityksesi on liian pieni vakaville kyberuhkille, mieti uudelleen. On kyberhyökkäyksiä, joita yritykset kohtaavat usein koosta riippumatta.

Tapahtumavastaus

Tekoälyn automatisoima tietoturvavastaus kyberuhkiin vie vähemmän aikaa ja vähentää inhimillisten virheiden riskiä. Tekoäly auttaa turvallisuushenkilöstöä hallitsemaan tietoturvahälytyksiä suuressa mittakaavassa, tunnistamaan erityisiä uhkia, priorisoimaan riskejä ja löytämään oikeat resurssit vastatakseen suuririskisiin uhkiin.

Tämä voi olla erityisen hyödyllistä tilanteessa, jossa turvallisuushenkilöstö ei ole varma, kuinka reagoida vähemmän tunnetuihin tapauksiin. Tällaisessa tapauksessa tekoälyllä toimiva tietoturvaratkaisu voi ottaa hallinnan, sammuttaa automaattisesti vaarantuneet järjestelmät ja vähentää kyberhyökkäyksen aiheuttamia vahinkoja.

Inhimillisen erehdyksen poistaminen

Selvä, emme voi odottaa tekoälyn poistavan kokonaan inhimillistä virhetekijää ainakaan toistaiseksi. Tekoäly voi kuitenkin pitää inhimilliset virheet minimissä ottamalla haltuunsa manuaaliset ja puolimanuaaliset tehtävät, jotka joskus kärsivät yrityksen ja erehdyksen lähestymistavasta.

Loppujen lopuksi suurin osa kyberturvaloukkauksista voidaan jäljittää inhimillisistä virheistä, mikä vahvistaa valitettavan tosiasian, että olemme heikoin lenkki kyberturvallisuusketjussa. Jos katsomme vuoden 2022 suurimmat tietomurrot, huomaamme yhden yhteisen asian: inhimilliset erehdykset, jotka olisi voitu välttää.

Tekoälyn hyödyntämisen etuja kyberturvallisuudessa

Tekoälypohjaiset ratkaisut pystyvät havaitsemaan, analysoimaan ja torjumaan kyberuhkia nopeammin kuin perinteiset tietoturvaohjelmistot, mikä tekee niistä tehokkaan työkalun kyberrikollisuuden torjunnassa. Tekoälyn käytön kyberturvallisuudessa tärkeimpiä etuja ovat:

• AI voi toimia kellon ympäri: Tekoälyn ei tarvitse löytää tasapainoa työ- ja yksityiselämän välillä, pitää taukoja ja vastustaa viivyttelyä. Tekoäly voi työskennellä 24/7/365 ilman lepoa.
• AI muuttuu älykkäämmäksi ajan myötä: AI hyödyntää koneoppimista ja syväoppimista, joten myös sen takana oleva tekniikka kehittyy.
• Tekoäly pystyy analysoimaan dataa nopeammin kuin mikään muu: Vaikka puhummekin kukoistavasta liiketoiminnasta, jossa on suuria tietomääriä, tekoäly voi käydä sen läpi hyvin lyhyessä ajassa ja löytää kaikki liikenteessä piilevät uhat.
• AI pystyy tunnistamaan tuntemattomat uhat: Vaikka ihmiset eivät ehkä pysty tunnistamaan heille tuntemattomia uhkia, tekoäly on paljon ennakoivampi – joskus jopa altis väärille positiivisille tuloksille – kun on kyse uusien kyberuhkien tunnistamisesta.

Tekoälyn käytön haitat kyberturvallisuudessa

Kuten useimmissa asioissa elämässä, tekoälyllä on pimeä puoli, ja sillä on paljon tekemistä sen kanssa, että myös kyberrikolliset voivat käyttää sitä. Joten tässä on pari haittaa Ai: n käytöstä kyberturvallisuudessa.

• Tekoälyä voivat hyödyntää myös pahikset: Valitettavasti tekoälyllä ei ole moraalista kompassia, mikä tarkoittaa, että kyberrikolliset voivat käyttää sen tekniikkaa kehittyneempien, automatisoitujen kyberhyökkäuksien luomiseen. Tekoälyä voidaan esimerkiksi käyttää etsimään heikkouksia turvajärjestelmistä, jotka antavat kyberrikollisille mahdollisuuden hyödyntää niitä.
• Tekoäly ei voi ajatella laatikon ulkopuolella: Vaikka tekoäly pystyy keräämään ja analysoimaan tietoa, se ei ole luova lähestymistapansa oppimiseen. Ilman inhimillistä kosketusta se voi olla tehoton tilanteissa, jotka vaativat luovuutta, kuten vastustavia hyökkäyksiä.
• AI ei ole immuuni virheille: Vaikka ihmiset ovat alttiimpia virheille, myös tekoälyä voidaan huijata. Vastakkaisia ​​hyökkäyksiä luodaan esimerkiksi koneoppimisalgoritmin ovelaksi, jolloin tekoäly tulkitsee väärin haitallisesti suunniteltuja tietoja ja alkaa tehdä virheitä, jotka vaarantavat yleisen turvallisuuden.

Kuka hyötyy enemmän tekoälyn roolista kyberturvallisuudessa: hyvät vai pahat kaverit?

Vaikka molemmat osapuolet hyötyvät tekoälyn roolista kyberturvallisuudessa, ei voida kiistää, että tekoälyllä on valtava potentiaali tehdä verkkomaailmasta turvallisempaa.

Tekoäly voi auttaa meitä havaitsemaan ja priorisoimaan riskejä, ohjaamaan tapauksiin reagointia ja havaitsemaan kyberuhat ennen kuin vahinko on tapahtunut. Vaikka tekoälyllä on haittoja, sellaisilla ohjelmistoilla on kriittinen rooli kyberturvallisuuden vahvistamisessa. Meidän tehtävämme on kuitenkin varmistaa, ettei tekoälyn nousu riistäydy hallinnasta.